Hienoa Metsolahti, kylätalo pelastettu kyläläisten käyttöön!  Sieltä se aurinko nousi , ilma kirkastui, samoin sinun hieno tarinasi jatkuu.

Joulukuun lopun 2014  (29.12.2014) kuvausreissu Koivujärvenvuorelle. Lunta n. 20 cm, pakkasta lähes  -20 C . Tahdottiin Marin kanssa nähdä näin talvisessa puvussa kyseinen vuori ja sieltä avautuvat ja siellä olevat upeat maisemat. Ei "hiirenhyppäämää" aivan neitseellinen lumivaippa vuoren rinteillä. Huikeat näkymät avautuvat  Antinvuoren, Pönttövuoren ja Pommiovuoren suuntaan. Näin talvisin Leppävesijärvi näkyy jääkuoreen peittyneenä. Kyllä on näkemisen arvoiset maisemat niin talvisin kuin kesäisinkin.

Näkymää Koivujärvenvuorelta , taustalla Pönttövuori

Koivujärvenvuoren jyrkänteet

Tänään ( 12.10.2014) tuli vuosi siitä, kun kirjani "Minun Metsolahteni" näki päivänvalon                ( 12.10.2013) ja sain esitellä sen Metsolahden kylätalolla sinne saapuneille kutsuvieraille               ( ennakkoon tilatut kirjat). 
Hienoa on sitä upeaa hetkeä muistella. 
Tälläkin viikolla tapahtui eräs oikein hieno asia, kun Salon suunnalta, Jorman yhteydenotto , muistelemisiin lapsuuden koulumatkoista Palvajärveltä Metsolahden kansakoululle viritti itsenikin taas hetkiin Metsolahden historiasta.

Alla pari kuvaa vuoden takaa kirjan julkistamistilaisuudesta "Penan" huuliharppusoolo esityksestä ja  orkesterin "aseman kello" perustamisesta.

Kirjanjulkistamis tilaisuudesta  12.10.2013.

Orkesterin "aseman kello" perustaminen.
















"Minun Metsolahteni!       Kirjaa on vielä saatavilla !
Yhteys tiedot löytyvät, kun selaat "blogiani" !

    Koivujärven leikkaus  11.09.2014

Aamuinen pyörälenkki suuntautui kuvanottopäivänä taas syntymä kotimaisemieni suuntaan. Oli sumuinen aamu ja tiesin tämän paikan olevan hyvin ns ."otollinen" paikka kuvata sumun seasta saapuvaa junaa ja saada vangittua junan valonheittimien "valokiilat" . Mutta lähestyessäni paikka, niin hups! Sumu katosikin tyystin. Mutta sopivastihan tuo junakin tuohon saapui. Vielä tuolla muistin syövereissä on tallennettuna noita junien aikatauluja, ja eräästä palvelusta voi vielä varmistaa junan aikataulunmukainen liikkuminen.  S 81 Helsinki-Kuopio.

Tästä Koivujärven leikkauksesta hiekat ovat ajetut Jyväkylä-Pieksämäki radanrakennusaikaan 1914-1916 Metsolahteen ratapenkereeksi vanhaan Pönttövuoreen johtavalle radalle. Tuolloin tämän leikkauksen maansiirtotyöt tehtiin mies-ja hevosvoimin. Kerrotaan, että tuolloin , työmaan lääkäri oli paikalla aina tilipäivinä. Kuukausittain hän tarkasti työntekijät ja tarina kertoo, että jos joku oli pinnannut tästä velvollisuudesta , hänen piti käydä lääkärintarkastuksella jälkikäteen ja omalla kustannukseellaan. Monta historiaa nämäkin maisema pitävät sisällään. 

Eilinen päivä (02.07.2014) toi minulle hyvin miellyttävän yhteydenoton Hyvinkään suunnalta, eräältä henkilöltä , pitkän hienon kertomuksen kera lapsuusmuistoista Metsolahdessa, oli hyvin mieleenpainuvaa luettavaa. Kiitos Riitta! Kirjani "Minun Metsolahteni" on tuonut julkaisunsa jälkeen hyvin monta "vanhaa tuttua" vuosien , vuosien takaa mukavalla tavalla uudelleen "esiin", vaikka joskus sitä mietiskelee, että tuskinpa heitä enää tulee tapaamaan, mutta tämä nykyinen "sähköinen media" antaa kyllä tähän hyvän mahdollisuuden, hyvä niin!  Illalla oikein mietiskelin kuinka laajalle alueelle Suomea ja ulkomaita myöden Metsolahdesta ollaan lähdetty elämää luomaan ja sitten kymmenien vuosien jälkeen näitä ihmisiä tapaa uudelleen, miten ihmeellistä.
Tällaiset eilisenlaiset kertomukset olisivat olleet aivan mahtavia taltioida kirjaani, mutta tieto kirjani teosta ei silloin tietenkään ollut kaikille "vanhoille metsolahtelaisille" mahdollista. Mutta tämän Riitan kertomuksen tallennan visusti arkistoihini, koska sen haluan säilyvän ja mahdollistavan sen , että siinä on jo aineistoa tuleville uusille "historia teoksille" , jos sellaisen joskus vielä vaikka aikaansaisi.
Tuntuu hienolta, että kirjaani " Minun Metsolahteni" arvostetaan ja on arvostettu oikein Laukaan kunnan kulttuuripalkinnon arvoisesti, joka minulle myönnettiin 07.06.2014 Laukaassa Sararanta puskii-tapahtumassa.

 24.04.2014 juna S81  "putkahtaa" esiin Pönttövuori II uumenista matkallan Kuopioon.

Alakuvassa näkymää Leppäveden Metsolahti nimisestä lahdenpoukamasta . Kuvaajan takana Perintölä ja edessä oikealla häämöttää "joensuu" joka johtaa Metsolammelle ( Mansikkalammelle). 24.04.2014

Maaliskuun loppupuolella (27.03.2014) aamuinen polkupyörälenkkini suuntautui taas lapsuudenmaisemiin, Metsolahteen ja siellä Pönttövuoren tunnelin maastoon. Hieno tunnelin suuaukko on varustettu rautaristikolla, tunnelin syvyyksiin menon estämiseksi. Näin on historia teljätty rautaristikon taa, harmi sinänsä. Ehken kieltotaulut eivät haitanneet , eivätkä estäneet näitä "mestareita" joiden vuoksi varmaan tämäkin "rautaestin" on pitänyt rakentaa. Onneksi itselläni on tallella monta monituista kuvaa tästä historiallisesta paikasta, ennenkuin näiden "mestareiden" tekoset aiheuttivat sen , että tämä komein kuvauspaikka on nyt mennyttä. Toivottavasti paikka saa nyt ansaitsemansa rauhan.

 Näin se vuosi 2014 alkoi kulumaan, kohta tammikuukin on jo käyty läpi! Kamera olalla olen kuljeskellut välillä Lievestuoreenjärvellä, kuin Mustanvuorenkin liikunta-alueella ja etenkin Metsolahti on näin talvellakin oikein kiinnostava kuvauspaikka. Pönttövuoren alueella riittää kuvattavaa. Eri vuodenaikojen aikaan sama kuvausapaikka antaa aina uusia ulottuvuuksia, lisättynä pimeydellä ja kylmyydellä.
Tämäkin otos sai sormenpäitä palelemaan, mutta kyllä kannatti kävellä pakkasessa, siksi upeat nuo maisemat aina ovat.

Niin ja sellaisenkin ihmeen tein, että liityin oikein someen, siis olen facebookissa.

"Minun Metsolahteni" kirjaa on vielä saatavilla !